Suomalaiset palauttivat viime vuonna pulloja ja tölkkejä enemmän kuin koskaan

31.01.2024

Suomalaiset palauttivat viime vuonna pulloja ja tölkkejä enemmän kuin koskaan – uusi palauttamisen Suomen ennätys on 2,2 miljardia juomapakkausta

Vuonna 2023 Suomessa palautettiin 2 201 010 205 pantillista juomapakkausta eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuodesta 2022 määrä kasvoi lähes 39 miljoonalla pakkauksella. Kaikkein suosituin pakkaustyyppi on ollut tölkki, jota palautettiin yli 1,4 miljardia kappaletta. Pantillisia muovipulloja taas palautettiin yli 662 miljoonaa ja lasipulloja 125 miljoonaa.

Keskimäärin jokainen suomalainen palautti automaattiin viime vuonna 392 juomapakkausta. Palautettujen pakkausten yhteismäärä on tänä vuonna ennätyskorkea.

• Uuteen ennätykseen kannattaa aina olla tyytyväinen ja se on merkki suomalaisten halusta panna pullot ja tölkit kiertämään. Toisaalta se myös kertoo toimivasta juomapakkausten kierrätysjärjestelmästä, sanoo pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan johtaja Tommi Vihavainen.

Lapissa palautettiin eniten juomapakkauksia

Alueittain tarkasteltuna ja asukasmäärään suhteutettuna eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa, jossa asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Seuraavaksi eniten juomapakkauksia palautettiin Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Ahvenanmaalla sen sijaan palautettiin pulloja ja tölkkejä vähiten – vain 298 asukasta kohden.

• Turismilla ja runsaalla vapaa-ajan asuntojen määrällä on varmasti vaikutusta siihen, millä alueilla juomapakkauksia palautetaan asukasmäärään nähden eniten. Suomessa on 4000 palautuspistettä, joten oikeastaan palautuspaikalla ei ole väliä. Tärkeintä on, että käytetyt pullot ja tölkit palautuvat kiertoon ja niistä tehdään uusia pakkauksia, Vihavainen sanoo.

Porissa palautetaan paljon, Espoossa vähemmän

Myös kunnittain tarkasteltaessa ahkerimmat palauttajat löytyvät Lapista. Asukaslukuun verrattuna eniten juomapakkauksia palautetaan Utsjoella, Kittilässä ja Kolarissa.

Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta taas palautetaan eniten juomapakkauksia Porissa, jossa palautetaan jopa 521 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautetaan Espoossa, 307 per asukas.

Palautukset alueittain

 Palautusmäärät 20 suurimmassa kaupungissa

Lisätietoja:

Tommi Vihavainen

Suomen Palautuspakkaus Oy

puh. 050 533 1903

Miten pullot saataisiin palautumaan automaatteihin vielä paremmin?

15.06.2023

Varsin suuri osa pantillisista pulloista päätyy kierrätykseen muuta kautta

Suomalaiset ovat ottaneet pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmän hienosti haltuun ja valtaosa pantillisista pulloista ja tölkeistä palautuu automaatteihin. Mutta eivät ihan kaikki.

Parhaiten palautuvat tölkit, joiden kohdalla palautusaste on peräti 97 prosenttia. Aivan yhtä hyvä tilanne ei ole pullojen kohdalla: muovipullojen palautusaste on 90 % ja lasipullojen 92 %

Mutta miksi pullot eivät palaudu automaatteihin yhtä hyvin kuin tölkit? Ja mihin palautumattomat pullot päätyvät?

Näihin kysymyksiin haimme vastauksia keväällä 2023 Kantar Publicin toteuttamalla laajalla kuluttajakyselyllä, johon vastasi tuhat suomalaista.

Enemmistö kertoo palauttavansa jokaisen pullon ja tölkin

Kyselyyn vastanneista 61 % arvioi palauttavansa aivan kaikki käyttämänsä pullot ja tölkit. Lisäksi 23 % arvioi palauttavansa ne vähintään 95-prosenttisesti. Pullojen ja tölkkien välillä ei ole tässä merkittäviä eroja.

Miksi pulloja ja tölkkejä palautetaan?

Tärkein syy on pantti (55 prosenttia vastaajista), mutta myös ympäristösyyt motivoivat palauttamista vahvasti – 40 % vastaajista pitää sitä itselleen tärkeimpänä syynä palauttamiselle. Palauttaminen myös koetaan helpoksi (93 % vastaajista), palautuspisteitä on paljon ja palauttaminen onnistuu kätevästi kauppareissun yhteydessä.

Entä miksi ei?

Yksi tärkeimmistä syitä muovipullojen palauttamatta jättämiselle on kyselyn perusteella niiden uusiokäyttö esim. vesipulloina. Toistuvassa käytössä muovipulloista saattaa myös irrota etiketti, jolloin niistä ei enää saisi panttia. Lasipullojen kohdalla vastauksissa korostuu niiden rikkoutuminen tai painavuus, joka tekee niiden palauttamisesta työläämpää. Osa vastaajista tunnustaa myös, ettei jaksa palauttaa pulloja, jos niitä on vain vähän.

Merkittävä osa pulloista menee kiertoon muuta kautta

Lasi- ja muovipakkausten keräystä on lisätty merkittävästi viime vuosina ja suurella osasta ihmisiä on näille keräysastiat omassa taloyhtiössä. Selityksen perusteella vaikuttaakin siltä, että varsin merkittävä määrä pantillisia pulloja päätyy kierrätykseen tätä kautta.

Lähes neljäsosa (23 %) vastaajista kertoo laittaneensa pantillisia lasipulloja taloyhtiön tai muuhun lasipakkausten keräysastiaan ainakin joskus. Muovipullojen osalta vastaava luku on 12 %.

Pullojen palautusasteet pitää saada uuteen nousuun

On tärkeää tunnistaa pullojen palauttamisen ongelmakohdat, mutta ne eivät saa olla syy palauttamatta jättämiseen. Pantillisten pullojen palautusasteet pitää saada nousemaan nykyisestä.

Pullonpalautus on kaikille suomalaisille tuttu juttu – ehkä vähän liiankin tuttu. Siksi sen merkityksestä pitää muistuttaa ja palauttamiseen kannustaa.

Tähtäimessä palauttamisen uusi Suomen ennätys

Viime vuonna palautettiin tarkalleen 2 162 132 599 pantillista pulloa ja tölkkiä. Tänä vuonna tavoitellaan uutta palauttamisen Suomen ennätystä. Siitä voit lukea lisää täällä.

YLEISIÄ SYITÄ OLLA PALAUTTAMATTA PULLOJA:

• Muovipulloja uusiokäytetään vesipulloina

• Muovipullojen etiketit voivat irrota, jolloin niistä ei saa panttia

• Lasipullot voivat mennä rikki, jolloin niitä ei voi palauttaa

• Jos on liikkeellä kodin ulkopuolella, pullo voi jäädä palauttamatta

• Erityisesti lasipulloja, mutta myös muovipulloja laitetaan pakkausjätteiden keräyspisteisiin

• Kaikki eivät tiedä, että Alkosta ostetut lasipullot voi palauttaa automaattiin

• Lasipullot ovat painavia, joten niiden palauttaminen on työläämpää

• Yleinen laiskuus tai välinpitämättömyys – tämä lienee lopulta sittenkin kaikkein yleisin syy

Kyselytutkimus: Ympäristösyyt yhä tärkeämpi syy palauttaa juomapakkauksia

27.06.2022

Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset palauttavat laseja ja pulloja yhä enemmän ympäristösyiden vuoksi. Siinä missä vuonna 2015 vain 31 prosenttia suomalaisista kertoi ympäristösyiden olevan tärkein syy juomapakkausten palauttamiselle, tänä vuonna näin vastasi jopa 45 prosenttia suomalaisista. Pantti on kuitenkin edelleen enemmistölle (52 %) tärkein motivaattori pullojen ja tölkkien palauttamiselle. 

Suomalaiset ovat edelleen maailman huippuja juomapakkausten kierrättämisessä. Peräti 85 % vastaajista kertoo, että omassa kotitaloudessa palautetaan kaikki pantilliset juomapakkaukset. Enemmistö (55 %) kertoo palauttavansa myös pantittomat juomapakkaukset palautusautomaattiin. 

–       Pullojen ja tölkkien palauttaminen on järkevää, sillä palauttamalla juomapakkauksen palautusautomaattiin sille antaa lähes ikuisen elämän. Automaattiin palautettujen pullojen ja tölkkien materiaalista tehdään uusia pulloja ja tölkkejä. Näin juomapakkauksiin käytetyt raaka-aineet kiertävät lähes ikuisesti, luonnonvaroja säästyy ja ilmastopäästöt pienenevät, kertoo Suomen Palautuspakkaus Oy Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

Kierrätys selvässä kasvussa

Palpan kysely on toteutettu myös vuosina 2020 sekä 2015. Kierrätys on seitsemän vuoden aikana kasvanut hurjasti ja suurin muutos on tapahtunut muovin kierrättämisessä. Tänä vuonna vastaajista jopa 73 prosenttia kertoi kierrättävänsä kaiken tai melkein kaiken muovin, kun kaksi vuotta sitten näin vastasi 61 prosenttia ja vuonna 2015 vain 30 prosenttia suomalaisista. Myös lasin kierrätys on kasvanut: tänä vuonna vastaajista 83 prosenttia kertoi kierrättävänsä kaiken tai lähes kaiken lasin, kun vuonna 2015 luku oli vielä 8 prosenttiyksikköä pienempi.

Ihan kaikki kierrätyksen helppoudesta ei ole kuitenkaan suomalaisille päivänselvää. Vain kolme neljästä (74 %) suomalaisista tiesi, että Alkosta ostetut lasipullot voi palauttaa mihin tahansa palautusautomaattiin. Sen sijaan korkkien palauttaminen pullojen mukana kierrätettäväksi on tullut vuosien aikana suomalaisille tutummaksi. Nyt vain kymmenen prosenttia ei tiennyt, että korkit kannattaa palauttaa, kun seitsemän vuotta sitten asia oli uusi 22 prosentille vastaajista. 

–       Kasvava ympäristötietoisuus näkyy juomapakkausten palautuksen lisäksi myös kaikessa muussa kierrätyksessä. Ihmisten tieto kiertotaloudesta ja palautusjärjestelmästä kasvaa koko ajan, Nurminen sanoo. 

Vuosittain yli 2 miljardia palautettua juomapakkausta

Yleisimmin suomalaiset kotitaloudet palauttavat pantillisia juomapakkauksia 2–3 kertaa kuussa (33 %) tai kerran kuussa (23 %). Jokaisen kaupassa käynnin yhteydessä juomapakkauksia palauttaa 10 prosenttia kotitalouksista. 

Suomessa on lähes 4000 palautusautomaattia, joihin viime vuonna palautettiin noin 2,2 miljardia pantillista juomapakkausta. Palautusten määrä oli 4,7 % suurempi kuin vuonna 2020. Vuonna 2021 pakkauksista 96 % palautui kiertoon. 

Eniten palautettiin alumiinisia juomatölkkejä, joiden palautusaste oli 97 %. Lasipakkauksista kiertoon palautui 98 %. PET-muovipulloja palautettiin 12 % enemmän kuin vuonna 2020 ja niiden palautusaste oli 90 %. 

–       Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia juomapakkausten kierrättäjiä. Kierrätysintoa tukee tehokas palautusjärjestelmämme, joka pitää arvokkaat materiaalit kierrossa pitkään. Palauttamalla pullon tai tölkin automaattiin, lähetät sen ikään kuin tulevaisuuteen, sillä se todennäköisesti löytyy kaupan hyllyltä uutena pulloja tai tölkkinä, Nurminen sanoo. 

Palpan tilaaman tutkimuksen toteutti Kantar Public 8.–13.4.2022. Kyselyyn vastasi 1074 suomalaista 15–74-vuotiasta vastaajaa. 

Lisätietoja:

Pasi Nurminen, toimitusjohtaja
Suomen Palautuspakkaus Oy
[email protected]
puh. 09 8689 860

Vuonna 2020 yli kaksi miljardia palautusta

22.03.2021

Kahden miljardin palautetun juomapakkauksen haamuraja rikkoutui

Suomalaiset palauttivat viime vuonna pantillisia juomapakkauksia ahkerasti, sillä jopa 93 % pulloista ja tölkeistä palautui takaisin kiertoon. Eniten palautettiin alumiinitölkkejä. 

Yli kaksi miljardia pantillista juomapakkausta palautui takaisin kiertoon vuonna 2020. Alumiinitölkkejä palautettiin eniten, noin 1,4 miljardia kappaletta. Tölkkien palautusaste oli 94 % pantillisista pakkauksista. PET-muovipulloja palautettiin 540 miljoonaa kappaletta (palautusaste 92 %). Lasipakkauksista kiertoon palautui 87 % eli 133 miljoonaa kappaletta. Kokonaispalautusaste, 93 %, pysyi edellisvuosien tasolla. 

–       Suomalaiset ovat maailman parhaita juomapakkausten kierrättäjiä, ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kasvattaa kierrätystä entisestään. Viime vuonna teettämämme kuluttajatutkimuksen mukaan jopa 42 % suomalaisista kokee ympäristösyyt tärkeimmäksi motiiviksi juomapakkausten kierrättämiseen. Pantti on toki itsessään erittäin hyvä kannustin, kertoo Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen. 

Koronavuosi heijastui myös juomamenekkiin, sillä suomalaiset ostivat vuonna 2020 pantillisiin pakkauksiin pakattuja juomia lähes 8 % enemmän kuin vuonna 2019. Tölkkien menekki kasvoi 9 % ja PET-muovipullojen 8 %. Sen sijaan lasipullojen myynti laski noin 3 %. 

-        Pantillisten lasipullojen myynti on kärsinyt koronasta, sillä lasisia juomapakkauksia kulutetaan erityisesti hotelleissa ja ravintoloissa. Kulutuksen siirtyminen ravintoloista vähittäiskauppoihin näkyi tölkkien ja muovipullojen myyntimäärien kasvuna, Nurminen kertoo.  

Loppuvuoden palautustilastoissa on nähtävissä lievä vääristymä alaspäin, sillä joulukuun korkea myyntimäärä heikentää tuon kuukauden palautusastetta. Myyntipiikki johtui tammikuussa 2021 voimaan astuneesta alkoholiveron kiristyksestä. Joulukuun myyntien palautukset näkyvät suurelta osin vasta tammikuun 2021 tilastoissa. 

Pantillisessa järjestelmässä pakkaus kiertää pitkään 

Suomalainen juomapakkausten kierrätysjärjestelmä on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta, jossa materiaali hyödynnetään uudelleen. Pullon ja tölkin matka palautusautomaatilta jatkuu käsittelylaitokselle, jossa sen materiaali – lasi, muovi tai alumiini – työstetään uusiokäytettäväksi. 

Palpan kierrätysjärjestelmässä tavoitellaan mahdollisimman laajasti niin kutsuttua suljettua kiertoa. Tämä tarkoittaa, että juomapakkauksen materiaalista tehdään uusi juomapakkaus. Esimerkiksi tölkkiä voidaan kierrättää lähes ikuisesti. Tällä säästetään luonnonvarojen lisäksi merkittävästi energiaa, sillä kierrätysalumiinin käyttö vie vain murto-osan siitä energiamäärästä, mitä alumiinin valmistus vaatii.

-        Kierrättäminen on itsessään hyvä asia, mutta erityisen tärkeää on toteuttaa se mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tässä ratkaisevaa on juuri materiaalin pysyminen kierrossa pitkään, kierrätysprosessien energiatehokkuus ja se, että kierrätykseen kuluva energia tuotetaan mahdollisimman vähillä päästöillä, Nurminen summaa.

Lisätietoja: Pasi Nurminen, toimitusjohtaja, Suomen Palautuspakkaus Oy, [email protected], puh. 09 8689 860.

Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) on voittoa tavoittelematon yritys, jonka tehtävänä on huolehtia pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa. Palpan omistavat kaupan keskusliikkeet sekä juomateollisuuden yritykset ja sen toimintaa valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. Palpan pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmiin kuuluu tällä hetkellä kaikkiaan yli 24 000 erilaista juomapakkausnimikettä.

Panttiparkit ilmestyivät Jyväskylän katukuvaan

10.06.2016

Lue lehdistötiedote täältä.