Miten Suomesta tuli 30 vuodessa pullonpalautuksen maailmanmestari?

02.03.2026

Pullonpalautus on kuitenkin ollut osa suomalaisten arkea jo 50-luvulta lähtien.

Alkuvuosina lasipullot palautettiin kauppoihin, pestiin ja täytettiin uudelleen. Järjestelmä perustui alusta asti panttiin, joka maksettiin pullon palauttajalle takaisin.

Kyse oli arjen kiertotaloudesta ennen kuin termiä edes tunnettiin – ja siitä syntyi maan tapa, joka on kantanut vuosikymmeniä.

Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) perustaminen maaliskuussa 1996 merkitsi pantillisten juomapakkausten mittakaavan laajentumista, jolloin aloitettiin juomatölkkien kierrätys.

Tällä vuosituhannella siirryttiin suljettuun materiaalikiertoon muovipullojen ja lasipullojen kierrätyksessä. Juomapakkaukset kiertävät siis nykyisin materiaalina, josta valmistetaan uusia juomapakkauksia.

–      Kolmessakymmenessä vuodessa Palpa on yhdessä kuluttajien, kaupan ja juomatuottajien kanssa rakentanut järjestelmän, joka toimii arjessa poikkeuksellisen hyvin. Korkeat palautusasteet osoittavat, että suomalaiset ovat sitoutuneita tällaiseen käytännön kiertotalouteen – ja että oikein rakennettu kannustinjärjestelmä todella toimii, toteaa Palpan johtaja Tommi Vihavainen. 

Suomen panttijärjestelmä kattaa kaikki yleisimmät juomapakkaukset ja palautusaste on jo vuosikausien ajan ollut maailman huippua, pitkälti yli 90 %.

Järjestelmä ei ole pelkästään kierrätystä, vaan osa suomalaista arkea ja konkreettinen esimerkki siitä, miten yhteiset toimintatavat voivat luoda todellisen ympäristöteon. Jokainen palautettu pullo ja tölkki on osa tätä yhteistä onnistumista – arjen teko, joka vaikuttaa konkreettisesti ympäristöön.

Kymmenen faktaa juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa 

1. Suomessa palautettiin viime vuonna yli 2,3 miljardia pantillista pulloa ja tölkkiä.
2. Pantteja maksettiin suomalaisille yhteensä yli 360 miljoonaa euroa.
3. Palautusautomaatteja on Suomessa lähes 4 000.
4. Kierrätysjärjestelmässä on nyt yli 35 000 erilaista juomatuotetta, määrän lisääntyessä yli 2000:lla nimikkeellä vuosittain.
5. Kaikki pantilliset juomapakkaukset tunnistetaan automaattisesti viivakoodin avulla.
6. Palautetuista pakkauksista kertyi viime vuonna noin:

• 21 000 tonnia alumiinia
• 17 800 tonnia muovia 
• 45 100 tonnia lasia

7. Palautettujen pullojen ja tölkkien materiaali käytetään uusien juomapakkausten valmistamiseen.
8. Kaksi kolmasosaa palauttajista kertoo pantin olevan tärkein syy palauttamiselle.
9. Yhdelle kolmasosalle palauttamisen tärkein motiivi on ympäristö.
10. Suomi on maailman kärkimaita juomapakkausten kierrättämisessä.

 Pullonpalautuksen menestyksekäs historia Suomessa 

• Pullonpalautus aloitettiin Suomessa jo 1950-luvulla. Järjestelmä perustui alusta asti panttiin, joka maksettiin pullon palauttajalle takaisin.
• Vuonna 1953 ruskea 0,33 l pullo tuli pakolliseksi A-oluen valmistuksessa. Se säilyi ainoana sallittuna kuluttajapakkauksena aina 1970-luvun alkuun asti.
• 1970-luvun alussa otettiin käyttöön myös 0,45 l peltitölkit.
• Vuonna 1995 panimot alkoivat hallinnoida uudelleentäytettävien pakkausten järjestelmää.
• Vuonna 1996 perustettiin myös Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa), jonka tehtäväksi tuli pantillisten juomapakkausten kierrätyksen hallinnointi ja juomatölkittulivat pantillisiksi.
• Toisin kuin uudelleen täytettävien pakkausten kohdalla, tölkeistäkierrätettiin niiden materiaaliuudelleen käytettäväksi.
• Vuonna 2008 muovipulloista alettiin kierrättää niiden materiaaliuudelleen täyttämisen sijaan.
• Vuonna 2011 Palpa alkoi kierrättää materiaalina hyödynnettäviä lasipulloja, joita Alko oli kierrättänyt aiemmin. 
• Palpan pantillisessa järjestelmässä kaikki juomapakkaukset kiertävät materiaalina, josta valmistetaan uusia juomapakkauksia. 

 Lisätietoja:

Tommi Vihavainen
johtaja, Suomen Palautuspakkaus Oy
+358 50 533 1903

Suomalainen juomapakkausten palautusjärjestelmä kelpaisi malliksi koko Euroopalle

24.10.2025

Suomalaiset palauttavat pulloja ja tölkkejä vuosittain yli 2,3 miljardia kappaletta. Juomapakkausten huima yli 97 % kierrätysaste osoittaa, mitä kiertotalous voi olla parhaimmillaan. Kaikki kierrätysjärjestelmän keräämät juomapakkaukset toimitetaan uusien juomapakkausten valmistukseen.

EU:n pakkauksia- ja pakkausjätettä koskeva asetus uhkaa kuitenkin romuttaa tämän menestystarinan. Ilman poikkeuksia Suomi joutuisi palaamaan vuosikymmenten taakse ja ottamaan uudelleen käyttöön pestävät lasipullot, vaikka nykyinen järjestelmä toimii erinomaisesti.

Asetuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 10 prosenttia juomapakkauksista tulisi olla uudelleenkäytettäviä. Tämä koskisi oluiden ja virvoitusjuomien lisäksi myös esimerkiksi mehuja ja smoothieita.

Pantillisen palautusjärjestelmän kautta juomapakkaukset kiertävät raaka-aineena, eivät uudelleenkäytettävinä pakkauksina. Uudelleenkäyttötavoitteiden toteuttaminen vaatisi juomia valmistavalta teollisuudelta ja kaupalta satojen miljoonien eurojen investointeja uusiin tuotantolinjoihin, pesulaitteisiin ja varastoihin. Uudelleenkäytön vaatima pesuprosessi kasvattaa myös veden, kemikaalien ja energian kulutusta. Samalla painavien lasipullojen kuljettaminen lisäisi väistämättä päästöjä, koska lasipulloja ei voi litistää kuljetusta varten.

Jos pantilliset muovipullot vaihdetaan uudelleenkäytettäviin, Suomen muovipakkausten kierrätysaste laskee merkittävästi ja Suomi uhkaa jäädä entistä kauemmaksi EU:n kierrätystavoitteista. Tällä hetkellä pantilliset muovipullot kattavat yli kolmanneksen muovipakkausten kierrätyksestä.

Ruoka- ja juoma-alan sekä kaupan etujärjestöt ja Palpa ovat vedonneet komissioon ja EU-päättäjiin toimivan kierrätysjärjestelmän ylläpitämiseksi. Nykyisellä Euroopan komissiolla on vahva ote sääntelyn sujuvoittamiseen. Komission odotetaan loppuvuoden aikana julkaisevan pakkauksia ja pakkausjäteasetusta koskevan asetuksen tulkintaohjeita. Ohjeiden avulla komissio voisi rajata uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolelle kertakäyttöiset pakkaukset, jotka saavuttavat korkean, esimerkiksi yli 90 prosentin, kierrätysasteen.

Näin voidaan varmistaa jo nyt erinomaisesti toimivien järjestelmien jatkuvuus, ja samalla tarjota malli kiertotalouden toteutumisesta koko Euroopalle.

Suomalaiset palauttivat viime vuonna ennätysmäärän pulloja ja tölkkejä

18.03.2025

Suomalaiset palauttivat vuonna 2024 yhteensä noin 2 330 000 000 juomapakkausta. Ylivoimaisesti eniten palautettiin tölkkejä, joita järjestelmän kautta saatiin kiertoon yli 1,5 miljardia kappaletta. Muovipulloja palautettiin noin 700 miljoonaa ja lasipulloja 130 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan palautettujen juomapakkausten määrä kasvoi peräti 130 miljoonalla vuoden 2023 palautusmääristä.

• Pullonpalautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki aidosti toimivasta kiertotaloudesta, jossa monet toimijat pelaavat yhteen. Tärkein tekijä yhtälössä on kuitenkin palauttaja itse. Ilman suomalaisten palautusintoa ja syvään iskostunutta palautuskulttuuriamme eivät tärkeät materiaalit pääse kiertämään uusiksi pulloiksi ja tölkeiksi, kertoo pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan johtaja Tommi Vihavainen.

Palpan kierrätysjärjestelmässä juomapakkausten kierrätys on toteutettu niin sanottuna suljettuna kiertona, jolloin pullojen ja tölkkien materiaalista valmistetaan uusia pulloja ja tölkkejä. Näin materiaalit voivat pysyä kierrossa hyvin pitkään.

Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä tarkoittaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden.

Lappi johtaa edelleen – perinteiset mökkikunnat ovat kirineet

Maakunnittain tarkasteltuna eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa. Siellä yhtä asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Siinä missä Lapin palautusmäärä on pysynyt samana vuoden 2023 luvuista, Etelä-Savo on noussut Lapin kintereille 521 palautuksella asukasta kohden. Myös Kainuu ja Kymenlaakso ovat kirineet vuoden aikana Etelä-Karjalan ohi. Ahvenanmaalla palautusmäärä asukasta kohden on maakunnista matalin, 305 juomapakkausta asukasta kohden.

• Maakuntakohtaiset erot ovat jonkin verran tasaantuneet, vaikkakin perinteiset mökkikunnat sekä turismin keskittymä Pohjois-Suomessa näkyy edelleen tilastoissa. Alueellista vertailua oleellisempaa on kuitenkin palautettujen pullojen yhteismäärä, sillä jokainen pullo ja tölkki tulisi saada kiertoon, Vihavainen tiivistää.

Ahkerimpien palauttajakuntien kärkeä dominoivat viime vuoden tapaan pohjoiset kunnat Utsjoki, Kittilä ja Inari. Ainoana eteläisempänä kuntana viiden kärkeen nousee neljännelle sijalle vuoden alusta Mäntyharjuun liittynyt Pertunmaa. Siellä palautettiin 840 juomapakkausta asukasta kohden.

Pienistä kunnista löytyvät maakuntien ahkerimmat palauttajat

Maakuntatasolla katsottaessa ahkerimmat palauttajat eivät tyypillisesti löydy alueen isoimmista kaupungeista. Uudenmaan palautushuippu löytyykin Hangosta, Pirkanmaan Pirkkalasta, Varsinais-Suomen Kustavista ja Keski-Suomen Joutsasta.

Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta eniten juomapakkauksia palautetaan Porissa, jossa palautetaan jopa 544 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautetaan Espoossa (292 pakkausta) ja Helsingissä (332 pakkausta asukasta kohden).

Lisätietoja:
Tommi Vihavainen
Suomen Palautuspakkaus Oy
puh. 050 533 1903
[email protected]

Vanhojen pullojen pantillisuus päättyy

24.09.2024

Vuoden 2025 alusta alkaen vanhojen pantillisten pullojen pantillisuus päättyy.

Tämä koskee lasipulloja, jotka on ostettu Alkosta ennen vuotta 2012 sekä vanhoja uudelleen täytettäviä muovipulloja, joiden myynti päättyi vuoden 2008 alussa. Vanhat uudelleen täytettävät muovipullot ovat nykyisiä muovipulloja huomattavasti paksumpia.

”Kuluttajille muutos ei aiheuta suuria toimia, mutta jos kotona, varastossa tai vaikkapa mökillä on vanhoja lasi- tai muovipulloja, kannattaa ne palauttaa ennen vuodenvaihdetta. Toki tyhjät pullot ja tölkit on muutenkin hyvä aina toimittaa saman tien palautusautomaatteihin ja kierrätykseen”, sanoo Palpan viestinnästä vastaava johtaja Tommi Vihavainen

Pantin maksu perustuu viivakoodiin

Pullojen ja tölkkien pantin maksu perustuu ensi vuoden alusta lähtien yksinomaan juomapakkauksessa olevaan viivakoodiin.

”Pantin saamiseksi on tästä syystä aina hyvä huolehtia siitä, että pullon tai tölkin viivakoodi säilyy vahingoittumattomana”, Vihavainen ohjeistaa.

Lisätietoja:
Tommi Vihavainen
Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA)
puh. 050 533 1903

Suomalaiset palauttivat viime vuonna pulloja ja tölkkejä enemmän kuin koskaan

31.01.2024

Suomalaiset palauttivat viime vuonna pulloja ja tölkkejä enemmän kuin koskaan – uusi palauttamisen Suomen ennätys on 2,2 miljardia juomapakkausta

Vuonna 2023 Suomessa palautettiin 2 201 010 205 pantillista juomapakkausta eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuodesta 2022 määrä kasvoi lähes 39 miljoonalla pakkauksella. Kaikkein suosituin pakkaustyyppi on ollut tölkki, jota palautettiin yli 1,4 miljardia kappaletta. Pantillisia muovipulloja taas palautettiin yli 662 miljoonaa ja lasipulloja 125 miljoonaa.

Keskimäärin jokainen suomalainen palautti automaattiin viime vuonna 392 juomapakkausta. Palautettujen pakkausten yhteismäärä on tänä vuonna ennätyskorkea.

• Uuteen ennätykseen kannattaa aina olla tyytyväinen ja se on merkki suomalaisten halusta panna pullot ja tölkit kiertämään. Toisaalta se myös kertoo toimivasta juomapakkausten kierrätysjärjestelmästä, sanoo pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan johtaja Tommi Vihavainen.

Lapissa palautettiin eniten juomapakkauksia

Alueittain tarkasteltuna ja asukasmäärään suhteutettuna eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa, jossa asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Seuraavaksi eniten juomapakkauksia palautettiin Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Ahvenanmaalla sen sijaan palautettiin pulloja ja tölkkejä vähiten – vain 298 asukasta kohden.

• Turismilla ja runsaalla vapaa-ajan asuntojen määrällä on varmasti vaikutusta siihen, millä alueilla juomapakkauksia palautetaan asukasmäärään nähden eniten. Suomessa on 4000 palautuspistettä, joten oikeastaan palautuspaikalla ei ole väliä. Tärkeintä on, että käytetyt pullot ja tölkit palautuvat kiertoon ja niistä tehdään uusia pakkauksia, Vihavainen sanoo.

Porissa palautetaan paljon, Espoossa vähemmän

Myös kunnittain tarkasteltaessa ahkerimmat palauttajat löytyvät Lapista. Asukaslukuun verrattuna eniten juomapakkauksia palautetaan Utsjoella, Kittilässä ja Kolarissa.

Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta taas palautetaan eniten juomapakkauksia Porissa, jossa palautetaan jopa 521 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautetaan Espoossa, 307 per asukas.

Palautukset alueittain

 Palautusmäärät 20 suurimmassa kaupungissa

Lisätietoja:

Tommi Vihavainen

Suomen Palautuspakkaus Oy

puh. 050 533 1903