Miten pullot saataisiin palautumaan automaatteihin vielä paremmin?
15.06.2023
Varsin suuri osa pantillisista pulloista päätyy kierrätykseen muuta kautta
Suomalaiset ovat ottaneet pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmän hienosti haltuun ja valtaosa pantillisista pulloista ja tölkeistä palautuu automaatteihin. Mutta eivät ihan kaikki.
Parhaiten palautuvat tölkit, joiden kohdalla palautusaste on peräti 97 prosenttia. Aivan yhtä hyvä tilanne ei ole pullojen kohdalla: muovipullojen palautusaste on 90 % ja lasipullojen 92 %
Mutta miksi pullot eivät palaudu automaatteihin yhtä hyvin kuin tölkit? Ja mihin palautumattomat pullot päätyvät?
Näihin kysymyksiin haimme vastauksia keväällä 2023 Kantar Publicin toteuttamalla laajalla kuluttajakyselyllä, johon vastasi tuhat suomalaista.
Enemmistö kertoo palauttavansa jokaisen pullon ja tölkin
Kyselyyn vastanneista 61 % arvioi palauttavansa aivan kaikki käyttämänsä pullot ja tölkit. Lisäksi 23 % arvioi palauttavansa ne vähintään 95-prosenttisesti. Pullojen ja tölkkien välillä ei ole tässä merkittäviä eroja.
Miksi pulloja ja tölkkejä palautetaan?
Tärkein syy on pantti (55 prosenttia vastaajista), mutta myös ympäristösyyt motivoivat palauttamista vahvasti – 40 % vastaajista pitää sitä itselleen tärkeimpänä syynä palauttamiselle. Palauttaminen myös koetaan helpoksi (93 % vastaajista), palautuspisteitä on paljon ja palauttaminen onnistuu kätevästi kauppareissun yhteydessä.
Entä miksi ei?
Yksi tärkeimmistä syitä muovipullojen palauttamatta jättämiselle on kyselyn perusteella niiden uusiokäyttö esim. vesipulloina. Toistuvassa käytössä muovipulloista saattaa myös irrota etiketti, jolloin niistä ei enää saisi panttia. Lasipullojen kohdalla vastauksissa korostuu niiden rikkoutuminen tai painavuus, joka tekee niiden palauttamisesta työläämpää. Osa vastaajista tunnustaa myös, ettei jaksa palauttaa pulloja, jos niitä on vain vähän.
Merkittävä osa pulloista menee kiertoon muuta kautta
Lasi- ja muovipakkausten keräystä on lisätty merkittävästi viime vuosina ja suurella osasta ihmisiä on näille keräysastiat omassa taloyhtiössä. Selityksen perusteella vaikuttaakin siltä, että varsin merkittävä määrä pantillisia pulloja päätyy kierrätykseen tätä kautta.
Lähes neljäsosa (23 %) vastaajista kertoo laittaneensa pantillisia lasipulloja taloyhtiön tai muuhun lasipakkausten keräysastiaan ainakin joskus. Muovipullojen osalta vastaava luku on 12 %.
Pullojen palautusasteet pitää saada uuteen nousuun
On tärkeää tunnistaa pullojen palauttamisen ongelmakohdat, mutta ne eivät saa olla syy palauttamatta jättämiseen. Pantillisten pullojen palautusasteet pitää saada nousemaan nykyisestä.
Pullonpalautus on kaikille suomalaisille tuttu juttu – ehkä vähän liiankin tuttu. Siksi sen merkityksestä pitää muistuttaa ja palauttamiseen kannustaa.
Tähtäimessä palauttamisen uusi Suomen ennätys
Viime vuonna palautettiin tarkalleen 2 162 132 599 pantillista pulloa ja tölkkiä. Tänä vuonna tavoitellaan uutta palauttamisen Suomen ennätystä. Siitä voit lukea lisää täällä.
YLEISIÄ SYITÄ OLLA PALAUTTAMATTA PULLOJA:
• Muovipulloja uusiokäytetään vesipulloina
• Muovipullojen etiketit voivat irrota, jolloin niistä ei saa panttia
• Lasipullot voivat mennä rikki, jolloin niitä ei voi palauttaa
• Jos on liikkeellä kodin ulkopuolella, pullo voi jäädä palauttamatta
• Erityisesti lasipulloja, mutta myös muovipulloja laitetaan pakkausjätteiden keräyspisteisiin
• Kaikki eivät tiedä, että Alkosta ostetut lasipullot voi palauttaa automaattiin
• Lasipullot ovat painavia, joten niiden palauttaminen on työläämpää
• Yleinen laiskuus tai välinpitämättömyys – tämä lienee lopulta sittenkin kaikkein yleisin syy
Kyselytutkimus: Ympäristösyyt yhä tärkeämpi syy palauttaa juomapakkauksia
27.06.2022
Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset palauttavat laseja ja pulloja yhä enemmän ympäristösyiden vuoksi. Siinä missä vuonna 2015 vain 31 prosenttia suomalaisista kertoi ympäristösyiden olevan tärkein syy juomapakkausten palauttamiselle, tänä vuonna näin vastasi jopa 45 prosenttia suomalaisista. Pantti on kuitenkin edelleen enemmistölle (52 %) tärkein motivaattori pullojen ja tölkkien palauttamiselle.
Suomalaiset ovat edelleen maailman huippuja juomapakkausten kierrättämisessä. Peräti 85 % vastaajista kertoo, että omassa kotitaloudessa palautetaan kaikki pantilliset juomapakkaukset. Enemmistö (55 %) kertoo palauttavansa myös pantittomat juomapakkaukset palautusautomaattiin.
– Pullojen ja tölkkien palauttaminen on järkevää, sillä palauttamalla juomapakkauksen palautusautomaattiin sille antaa lähes ikuisen elämän. Automaattiin palautettujen pullojen ja tölkkien materiaalista tehdään uusia pulloja ja tölkkejä. Näin juomapakkauksiin käytetyt raaka-aineet kiertävät lähes ikuisesti, luonnonvaroja säästyy ja ilmastopäästöt pienenevät, kertoo Suomen Palautuspakkaus Oy Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.
Kierrätys selvässä kasvussa
Palpan kysely on toteutettu myös vuosina 2020 sekä 2015. Kierrätys on seitsemän vuoden aikana kasvanut hurjasti ja suurin muutos on tapahtunut muovin kierrättämisessä. Tänä vuonna vastaajista jopa 73 prosenttia kertoi kierrättävänsä kaiken tai melkein kaiken muovin, kun kaksi vuotta sitten näin vastasi 61 prosenttia ja vuonna 2015 vain 30 prosenttia suomalaisista. Myös lasin kierrätys on kasvanut: tänä vuonna vastaajista 83 prosenttia kertoi kierrättävänsä kaiken tai lähes kaiken lasin, kun vuonna 2015 luku oli vielä 8 prosenttiyksikköä pienempi.
Ihan kaikki kierrätyksen helppoudesta ei ole kuitenkaan suomalaisille päivänselvää. Vain kolme neljästä (74 %) suomalaisista tiesi, että Alkosta ostetut lasipullot voi palauttaa mihin tahansa palautusautomaattiin. Sen sijaan korkkien palauttaminen pullojen mukana kierrätettäväksi on tullut vuosien aikana suomalaisille tutummaksi. Nyt vain kymmenen prosenttia ei tiennyt, että korkit kannattaa palauttaa, kun seitsemän vuotta sitten asia oli uusi 22 prosentille vastaajista.
– Kasvava ympäristötietoisuus näkyy juomapakkausten palautuksen lisäksi myös kaikessa muussa kierrätyksessä. Ihmisten tieto kiertotaloudesta ja palautusjärjestelmästä kasvaa koko ajan, Nurminen sanoo.
Vuosittain yli 2 miljardia palautettua juomapakkausta
Yleisimmin suomalaiset kotitaloudet palauttavat pantillisia juomapakkauksia 2–3 kertaa kuussa (33 %) tai kerran kuussa (23 %). Jokaisen kaupassa käynnin yhteydessä juomapakkauksia palauttaa 10 prosenttia kotitalouksista.
Suomessa on lähes 4000 palautusautomaattia, joihin viime vuonna palautettiin noin 2,2 miljardia pantillista juomapakkausta. Palautusten määrä oli 4,7 % suurempi kuin vuonna 2020. Vuonna 2021 pakkauksista 96 % palautui kiertoon.
Eniten palautettiin alumiinisia juomatölkkejä, joiden palautusaste oli 97 %. Lasipakkauksista kiertoon palautui 98 %. PET-muovipulloja palautettiin 12 % enemmän kuin vuonna 2020 ja niiden palautusaste oli 90 %.
– Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia juomapakkausten kierrättäjiä. Kierrätysintoa tukee tehokas palautusjärjestelmämme, joka pitää arvokkaat materiaalit kierrossa pitkään. Palauttamalla pullon tai tölkin automaattiin, lähetät sen ikään kuin tulevaisuuteen, sillä se todennäköisesti löytyy kaupan hyllyltä uutena pulloja tai tölkkinä, Nurminen sanoo.
Palpan tilaaman tutkimuksen toteutti Kantar Public 8.–13.4.2022. Kyselyyn vastasi 1074 suomalaista 15–74-vuotiasta vastaajaa.
Lisätietoja:
Pasi Nurminen, toimitusjohtaja
Suomen Palautuspakkaus Oy
[email protected]
puh. 09 8689 860
Vuonna 2020 yli kaksi miljardia palautusta
22.03.2021
Kahden miljardin palautetun juomapakkauksen haamuraja rikkoutui
Suomalaiset palauttivat viime vuonna pantillisia juomapakkauksia ahkerasti, sillä jopa 93 % pulloista ja tölkeistä palautui takaisin kiertoon. Eniten palautettiin alumiinitölkkejä.
Yli kaksi miljardia pantillista juomapakkausta palautui takaisin kiertoon vuonna 2020. Alumiinitölkkejä palautettiin eniten, noin 1,4 miljardia kappaletta. Tölkkien palautusaste oli 94 % pantillisista pakkauksista. PET-muovipulloja palautettiin 540 miljoonaa kappaletta (palautusaste 92 %). Lasipakkauksista kiertoon palautui 87 % eli 133 miljoonaa kappaletta. Kokonaispalautusaste, 93 %, pysyi edellisvuosien tasolla.
– Suomalaiset ovat maailman parhaita juomapakkausten kierrättäjiä, ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kasvattaa kierrätystä entisestään. Viime vuonna teettämämme kuluttajatutkimuksen mukaan jopa 42 % suomalaisista kokee ympäristösyyt tärkeimmäksi motiiviksi juomapakkausten kierrättämiseen. Pantti on toki itsessään erittäin hyvä kannustin, kertoo Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.
Koronavuosi heijastui myös juomamenekkiin, sillä suomalaiset ostivat vuonna 2020 pantillisiin pakkauksiin pakattuja juomia lähes 8 % enemmän kuin vuonna 2019. Tölkkien menekki kasvoi 9 % ja PET-muovipullojen 8 %. Sen sijaan lasipullojen myynti laski noin 3 %.
- Pantillisten lasipullojen myynti on kärsinyt koronasta, sillä lasisia juomapakkauksia kulutetaan erityisesti hotelleissa ja ravintoloissa. Kulutuksen siirtyminen ravintoloista vähittäiskauppoihin näkyi tölkkien ja muovipullojen myyntimäärien kasvuna, Nurminen kertoo.
Loppuvuoden palautustilastoissa on nähtävissä lievä vääristymä alaspäin, sillä joulukuun korkea myyntimäärä heikentää tuon kuukauden palautusastetta. Myyntipiikki johtui tammikuussa 2021 voimaan astuneesta alkoholiveron kiristyksestä. Joulukuun myyntien palautukset näkyvät suurelta osin vasta tammikuun 2021 tilastoissa.
Pantillisessa järjestelmässä pakkaus kiertää pitkään
Suomalainen juomapakkausten kierrätysjärjestelmä on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta, jossa materiaali hyödynnetään uudelleen. Pullon ja tölkin matka palautusautomaatilta jatkuu käsittelylaitokselle, jossa sen materiaali – lasi, muovi tai alumiini – työstetään uusiokäytettäväksi.
Palpan kierrätysjärjestelmässä tavoitellaan mahdollisimman laajasti niin kutsuttua suljettua kiertoa. Tämä tarkoittaa, että juomapakkauksen materiaalista tehdään uusi juomapakkaus. Esimerkiksi tölkkiä voidaan kierrättää lähes ikuisesti. Tällä säästetään luonnonvarojen lisäksi merkittävästi energiaa, sillä kierrätysalumiinin käyttö vie vain murto-osan siitä energiamäärästä, mitä alumiinin valmistus vaatii.
- Kierrättäminen on itsessään hyvä asia, mutta erityisen tärkeää on toteuttaa se mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tässä ratkaisevaa on juuri materiaalin pysyminen kierrossa pitkään, kierrätysprosessien energiatehokkuus ja se, että kierrätykseen kuluva energia tuotetaan mahdollisimman vähillä päästöillä, Nurminen summaa.
Lisätietoja: Pasi Nurminen, toimitusjohtaja, Suomen Palautuspakkaus Oy, [email protected], puh. 09 8689 860.
Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) on voittoa tavoittelematon yritys, jonka tehtävänä on huolehtia pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa. Palpan omistavat kaupan keskusliikkeet sekä juomateollisuuden yritykset ja sen toimintaa valvoo Pirkanmaan ELY-keskus. Palpan pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmiin kuuluu tällä hetkellä kaikkiaan yli 24 000 erilaista juomapakkausnimikettä.
Tutkimus: Yhdeksän kymmenestä kierrättää kaikki pantilliset juomapakkaukset
31.03.2016
Suomen Palautuspakkaus Oy:n hallinnoiman pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmän kautta palautettiin ja kiertoon päätyi viime vuonna 1,7 miljardia pulloa tai tölkkiä.
Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) selvitti suomalaisten kierrätyshaluja ja asenteita. Pantillisten
juomapakkausten palautusasteet ovat tuoreen kyselytutkimuksen perusteella erinomaisia. Tärkein
syy niiden palauttamiseen on niistä maksettava pantti, mutta myös ympäristösyyt painavat pullonpalauttajien mielessä.
Palpan kyselytutkimuksessa peräti 96 % kertoo, että omassa kotitaloudessa kierrätetään kaikki
tai lähes kaikki pantilliset juomapakkaukset. Myös muita materiaaleja kierrätetään kotitalouksissa
ahkerasti. Esimerkiksi papereita kierrättää 83 % kotitalouksista, paristoja 76 % ja lasia 74 % kotitalouksista.
Kiertoon 1,7 miljardia juomapakkausta vuodessa
Suomalaiset ovat koko maailman mittakaavassa ainutlaatuisen ahkeria juomapakkausten kierrättäjiä:
esimerkiksi viime vuonna kiertoon palautui 1,7 miljardia juomapakkausta. Suomessa käytössä oleva pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmä mahdollistaa usean eri pakkausmuodon palauttamisen samaan palautuspisteeseen: alumiini, muovi ja lasi palautuvat niiden kautta kiertoon yli 90-prosenttisesti. Kotimaiset palautusasteet ovat kansainvälisessä vertailussa kokonaisuutena arvioituna maailman korkeimmat.
Tuoreimmat tulokkaat Palpan kierrätysjärjestelmässä ovat kierrätyslasipullot, jotka nekin on vuodesta
2012 lähtien voinut palauttaa kaikkiin palautusautomaatteihin.
Aktiivisista pullonkerääjistä pidetään
Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että pantillisten juomapakkausten palauttaminen on Suomessa hyvällä tasolla. Lähes kaikki (96 %) pitävät palauttamista helppona. Suomalaisista
89 % kokee aktiiviset pullonkerääjät tärkeiksi, sillä he huolehtivat pullojen ja tölkkien keräämisestä puistoista ja muista julkisista tiloista.
Palpan kyselytutkimuksen toteutti TNS Gallup vuoden 2015 lopussa ja siihen vastasi hieman yli tuhat suomalaista.
Lisätietoja:
Suomen Palautuspakkaus Oy,
toimitusjohtaja Pasi Nurminen
Puh. (09) 8689 8665.
Palpa on voittoa tavoittelematon yritys, jonka tehtävänä on huolehtia pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa. Palpan omistavat panimot ja kaupan keskusliikkeet ja sen jäseninä on yhteensä 164 juomatuottajaa ja maahantuojaa. Juomapakkausten palautuminen kierrätykseen on Suomessa tehokkainta koko maailmassa.