Suomalaiset palauttivat viime vuonna ennätysmäärän pulloja ja tölkkejä

18.03.2025

Suomalaiset palauttivat vuonna 2024 yhteensä noin 2 330 000 000 juomapakkausta. Ylivoimaisesti eniten palautettiin tölkkejä, joita järjestelmän kautta saatiin kiertoon yli 1,5 miljardia kappaletta. Muovipulloja palautettiin noin 700 miljoonaa ja lasipulloja 130 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan palautettujen juomapakkausten määrä kasvoi peräti 130 miljoonalla vuoden 2023 palautusmääristä.

• Pullonpalautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki aidosti toimivasta kiertotaloudesta, jossa monet toimijat pelaavat yhteen. Tärkein tekijä yhtälössä on kuitenkin palauttaja itse. Ilman suomalaisten palautusintoa ja syvään iskostunutta palautuskulttuuriamme eivät tärkeät materiaalit pääse kiertämään uusiksi pulloiksi ja tölkeiksi, kertoo pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan johtaja Tommi Vihavainen.

Palpan kierrätysjärjestelmässä juomapakkausten kierrätys on toteutettu niin sanottuna suljettuna kiertona, jolloin pullojen ja tölkkien materiaalista valmistetaan uusia pulloja ja tölkkejä. Näin materiaalit voivat pysyä kierrossa hyvin pitkään.

Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä tarkoittaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden.

Lappi johtaa edelleen – perinteiset mökkikunnat ovat kirineet

Maakunnittain tarkasteltuna eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa. Siellä yhtä asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Siinä missä Lapin palautusmäärä on pysynyt samana vuoden 2023 luvuista, Etelä-Savo on noussut Lapin kintereille 521 palautuksella asukasta kohden. Myös Kainuu ja Kymenlaakso ovat kirineet vuoden aikana Etelä-Karjalan ohi. Ahvenanmaalla palautusmäärä asukasta kohden on maakunnista matalin, 305 juomapakkausta asukasta kohden.

• Maakuntakohtaiset erot ovat jonkin verran tasaantuneet, vaikkakin perinteiset mökkikunnat sekä turismin keskittymä Pohjois-Suomessa näkyy edelleen tilastoissa. Alueellista vertailua oleellisempaa on kuitenkin palautettujen pullojen yhteismäärä, sillä jokainen pullo ja tölkki tulisi saada kiertoon, Vihavainen tiivistää.

Ahkerimpien palauttajakuntien kärkeä dominoivat viime vuoden tapaan pohjoiset kunnat Utsjoki, Kittilä ja Inari. Ainoana eteläisempänä kuntana viiden kärkeen nousee neljännelle sijalle vuoden alusta Mäntyharjuun liittynyt Pertunmaa. Siellä palautettiin 840 juomapakkausta asukasta kohden.

Pienistä kunnista löytyvät maakuntien ahkerimmat palauttajat

Maakuntatasolla katsottaessa ahkerimmat palauttajat eivät tyypillisesti löydy alueen isoimmista kaupungeista. Uudenmaan palautushuippu löytyykin Hangosta, Pirkanmaan Pirkkalasta, Varsinais-Suomen Kustavista ja Keski-Suomen Joutsasta.

Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta eniten juomapakkauksia palautetaan Porissa, jossa palautetaan jopa 544 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautetaan Espoossa (292 pakkausta) ja Helsingissä (332 pakkausta asukasta kohden).

Lisätietoja:
Tommi Vihavainen
Suomen Palautuspakkaus Oy
puh. 050 533 1903
[email protected]

Vanhojen pullojen pantillisuus päättyy

24.09.2024

Vuoden 2025 alusta alkaen vanhojen pantillisten pullojen pantillisuus päättyy.

Tämä koskee lasipulloja, jotka on ostettu Alkosta ennen vuotta 2012 sekä vanhoja uudelleen täytettäviä muovipulloja, joiden myynti päättyi vuoden 2008 alussa. Vanhat uudelleen täytettävät muovipullot ovat nykyisiä muovipulloja huomattavasti paksumpia.

”Kuluttajille muutos ei aiheuta suuria toimia, mutta jos kotona, varastossa tai vaikkapa mökillä on vanhoja lasi- tai muovipulloja, kannattaa ne palauttaa ennen vuodenvaihdetta. Toki tyhjät pullot ja tölkit on muutenkin hyvä aina toimittaa saman tien palautusautomaatteihin ja kierrätykseen”, sanoo Palpan viestinnästä vastaava johtaja Tommi Vihavainen

Pantin maksu perustuu viivakoodiin

Pullojen ja tölkkien pantin maksu perustuu ensi vuoden alusta lähtien yksinomaan juomapakkauksessa olevaan viivakoodiin.

”Pantin saamiseksi on tästä syystä aina hyvä huolehtia siitä, että pullon tai tölkin viivakoodi säilyy vahingoittumattomana”, Vihavainen ohjeistaa.

Lisätietoja:
Tommi Vihavainen
Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA)
puh. 050 533 1903

Suomalaiset palauttivat viime vuonna pulloja ja tölkkejä enemmän kuin koskaan

31.01.2024

Suomalaiset palauttivat viime vuonna pulloja ja tölkkejä enemmän kuin koskaan – uusi palauttamisen Suomen ennätys on 2,2 miljardia juomapakkausta

Vuonna 2023 Suomessa palautettiin 2 201 010 205 pantillista juomapakkausta eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuodesta 2022 määrä kasvoi lähes 39 miljoonalla pakkauksella. Kaikkein suosituin pakkaustyyppi on ollut tölkki, jota palautettiin yli 1,4 miljardia kappaletta. Pantillisia muovipulloja taas palautettiin yli 662 miljoonaa ja lasipulloja 125 miljoonaa.

Keskimäärin jokainen suomalainen palautti automaattiin viime vuonna 392 juomapakkausta. Palautettujen pakkausten yhteismäärä on tänä vuonna ennätyskorkea.

• Uuteen ennätykseen kannattaa aina olla tyytyväinen ja se on merkki suomalaisten halusta panna pullot ja tölkit kiertämään. Toisaalta se myös kertoo toimivasta juomapakkausten kierrätysjärjestelmästä, sanoo pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan johtaja Tommi Vihavainen.

Lapissa palautettiin eniten juomapakkauksia

Alueittain tarkasteltuna ja asukasmäärään suhteutettuna eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa, jossa asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Seuraavaksi eniten juomapakkauksia palautettiin Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Ahvenanmaalla sen sijaan palautettiin pulloja ja tölkkejä vähiten – vain 298 asukasta kohden.

• Turismilla ja runsaalla vapaa-ajan asuntojen määrällä on varmasti vaikutusta siihen, millä alueilla juomapakkauksia palautetaan asukasmäärään nähden eniten. Suomessa on 4000 palautuspistettä, joten oikeastaan palautuspaikalla ei ole väliä. Tärkeintä on, että käytetyt pullot ja tölkit palautuvat kiertoon ja niistä tehdään uusia pakkauksia, Vihavainen sanoo.

Porissa palautetaan paljon, Espoossa vähemmän

Myös kunnittain tarkasteltaessa ahkerimmat palauttajat löytyvät Lapista. Asukaslukuun verrattuna eniten juomapakkauksia palautetaan Utsjoella, Kittilässä ja Kolarissa.

Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta taas palautetaan eniten juomapakkauksia Porissa, jossa palautetaan jopa 521 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautetaan Espoossa, 307 per asukas.

Palautukset alueittain

 Palautusmäärät 20 suurimmassa kaupungissa

Lisätietoja:

Tommi Vihavainen

Suomen Palautuspakkaus Oy

puh. 050 533 1903

Miten pullot saataisiin palautumaan automaatteihin vielä paremmin?

15.06.2023

Varsin suuri osa pantillisista pulloista päätyy kierrätykseen muuta kautta

Suomalaiset ovat ottaneet pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmän hienosti haltuun ja valtaosa pantillisista pulloista ja tölkeistä palautuu automaatteihin. Mutta eivät ihan kaikki.

Parhaiten palautuvat tölkit, joiden kohdalla palautusaste on peräti 97 prosenttia. Aivan yhtä hyvä tilanne ei ole pullojen kohdalla: muovipullojen palautusaste on 90 % ja lasipullojen 92 %

Mutta miksi pullot eivät palaudu automaatteihin yhtä hyvin kuin tölkit? Ja mihin palautumattomat pullot päätyvät?

Näihin kysymyksiin haimme vastauksia keväällä 2023 Kantar Publicin toteuttamalla laajalla kuluttajakyselyllä, johon vastasi tuhat suomalaista.

Enemmistö kertoo palauttavansa jokaisen pullon ja tölkin

Kyselyyn vastanneista 61 % arvioi palauttavansa aivan kaikki käyttämänsä pullot ja tölkit. Lisäksi 23 % arvioi palauttavansa ne vähintään 95-prosenttisesti. Pullojen ja tölkkien välillä ei ole tässä merkittäviä eroja.

Miksi pulloja ja tölkkejä palautetaan?

Tärkein syy on pantti (55 prosenttia vastaajista), mutta myös ympäristösyyt motivoivat palauttamista vahvasti – 40 % vastaajista pitää sitä itselleen tärkeimpänä syynä palauttamiselle. Palauttaminen myös koetaan helpoksi (93 % vastaajista), palautuspisteitä on paljon ja palauttaminen onnistuu kätevästi kauppareissun yhteydessä.

Entä miksi ei?

Yksi tärkeimmistä syitä muovipullojen palauttamatta jättämiselle on kyselyn perusteella niiden uusiokäyttö esim. vesipulloina. Toistuvassa käytössä muovipulloista saattaa myös irrota etiketti, jolloin niistä ei enää saisi panttia. Lasipullojen kohdalla vastauksissa korostuu niiden rikkoutuminen tai painavuus, joka tekee niiden palauttamisesta työläämpää. Osa vastaajista tunnustaa myös, ettei jaksa palauttaa pulloja, jos niitä on vain vähän.

Merkittävä osa pulloista menee kiertoon muuta kautta

Lasi- ja muovipakkausten keräystä on lisätty merkittävästi viime vuosina ja suurella osasta ihmisiä on näille keräysastiat omassa taloyhtiössä. Selityksen perusteella vaikuttaakin siltä, että varsin merkittävä määrä pantillisia pulloja päätyy kierrätykseen tätä kautta.

Lähes neljäsosa (23 %) vastaajista kertoo laittaneensa pantillisia lasipulloja taloyhtiön tai muuhun lasipakkausten keräysastiaan ainakin joskus. Muovipullojen osalta vastaava luku on 12 %.

Pullojen palautusasteet pitää saada uuteen nousuun

On tärkeää tunnistaa pullojen palauttamisen ongelmakohdat, mutta ne eivät saa olla syy palauttamatta jättämiseen. Pantillisten pullojen palautusasteet pitää saada nousemaan nykyisestä.

Pullonpalautus on kaikille suomalaisille tuttu juttu – ehkä vähän liiankin tuttu. Siksi sen merkityksestä pitää muistuttaa ja palauttamiseen kannustaa.

Tähtäimessä palauttamisen uusi Suomen ennätys

Viime vuonna palautettiin tarkalleen 2 162 132 599 pantillista pulloa ja tölkkiä. Tänä vuonna tavoitellaan uutta palauttamisen Suomen ennätystä. Siitä voit lukea lisää täällä.

YLEISIÄ SYITÄ OLLA PALAUTTAMATTA PULLOJA:

• Muovipulloja uusiokäytetään vesipulloina

• Muovipullojen etiketit voivat irrota, jolloin niistä ei saa panttia

• Lasipullot voivat mennä rikki, jolloin niitä ei voi palauttaa

• Jos on liikkeellä kodin ulkopuolella, pullo voi jäädä palauttamatta

• Erityisesti lasipulloja, mutta myös muovipulloja laitetaan pakkausjätteiden keräyspisteisiin

• Kaikki eivät tiedä, että Alkosta ostetut lasipullot voi palauttaa automaattiin

• Lasipullot ovat painavia, joten niiden palauttaminen on työläämpää

• Yleinen laiskuus tai välinpitämättömyys – tämä lienee lopulta sittenkin kaikkein yleisin syy

Kyselytutkimus: Ympäristösyyt yhä tärkeämpi syy palauttaa juomapakkauksia

27.06.2022

Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset palauttavat laseja ja pulloja yhä enemmän ympäristösyiden vuoksi. Siinä missä vuonna 2015 vain 31 prosenttia suomalaisista kertoi ympäristösyiden olevan tärkein syy juomapakkausten palauttamiselle, tänä vuonna näin vastasi jopa 45 prosenttia suomalaisista. Pantti on kuitenkin edelleen enemmistölle (52 %) tärkein motivaattori pullojen ja tölkkien palauttamiselle. 

Suomalaiset ovat edelleen maailman huippuja juomapakkausten kierrättämisessä. Peräti 85 % vastaajista kertoo, että omassa kotitaloudessa palautetaan kaikki pantilliset juomapakkaukset. Enemmistö (55 %) kertoo palauttavansa myös pantittomat juomapakkaukset palautusautomaattiin. 

–       Pullojen ja tölkkien palauttaminen on järkevää, sillä palauttamalla juomapakkauksen palautusautomaattiin sille antaa lähes ikuisen elämän. Automaattiin palautettujen pullojen ja tölkkien materiaalista tehdään uusia pulloja ja tölkkejä. Näin juomapakkauksiin käytetyt raaka-aineet kiertävät lähes ikuisesti, luonnonvaroja säästyy ja ilmastopäästöt pienenevät, kertoo Suomen Palautuspakkaus Oy Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

Kierrätys selvässä kasvussa

Palpan kysely on toteutettu myös vuosina 2020 sekä 2015. Kierrätys on seitsemän vuoden aikana kasvanut hurjasti ja suurin muutos on tapahtunut muovin kierrättämisessä. Tänä vuonna vastaajista jopa 73 prosenttia kertoi kierrättävänsä kaiken tai melkein kaiken muovin, kun kaksi vuotta sitten näin vastasi 61 prosenttia ja vuonna 2015 vain 30 prosenttia suomalaisista. Myös lasin kierrätys on kasvanut: tänä vuonna vastaajista 83 prosenttia kertoi kierrättävänsä kaiken tai lähes kaiken lasin, kun vuonna 2015 luku oli vielä 8 prosenttiyksikköä pienempi.

Ihan kaikki kierrätyksen helppoudesta ei ole kuitenkaan suomalaisille päivänselvää. Vain kolme neljästä (74 %) suomalaisista tiesi, että Alkosta ostetut lasipullot voi palauttaa mihin tahansa palautusautomaattiin. Sen sijaan korkkien palauttaminen pullojen mukana kierrätettäväksi on tullut vuosien aikana suomalaisille tutummaksi. Nyt vain kymmenen prosenttia ei tiennyt, että korkit kannattaa palauttaa, kun seitsemän vuotta sitten asia oli uusi 22 prosentille vastaajista. 

–       Kasvava ympäristötietoisuus näkyy juomapakkausten palautuksen lisäksi myös kaikessa muussa kierrätyksessä. Ihmisten tieto kiertotaloudesta ja palautusjärjestelmästä kasvaa koko ajan, Nurminen sanoo. 

Vuosittain yli 2 miljardia palautettua juomapakkausta

Yleisimmin suomalaiset kotitaloudet palauttavat pantillisia juomapakkauksia 2–3 kertaa kuussa (33 %) tai kerran kuussa (23 %). Jokaisen kaupassa käynnin yhteydessä juomapakkauksia palauttaa 10 prosenttia kotitalouksista. 

Suomessa on lähes 4000 palautusautomaattia, joihin viime vuonna palautettiin noin 2,2 miljardia pantillista juomapakkausta. Palautusten määrä oli 4,7 % suurempi kuin vuonna 2020. Vuonna 2021 pakkauksista 96 % palautui kiertoon. 

Eniten palautettiin alumiinisia juomatölkkejä, joiden palautusaste oli 97 %. Lasipakkauksista kiertoon palautui 98 %. PET-muovipulloja palautettiin 12 % enemmän kuin vuonna 2020 ja niiden palautusaste oli 90 %. 

–       Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia juomapakkausten kierrättäjiä. Kierrätysintoa tukee tehokas palautusjärjestelmämme, joka pitää arvokkaat materiaalit kierrossa pitkään. Palauttamalla pullon tai tölkin automaattiin, lähetät sen ikään kuin tulevaisuuteen, sillä se todennäköisesti löytyy kaupan hyllyltä uutena pulloja tai tölkkinä, Nurminen sanoo. 

Palpan tilaaman tutkimuksen toteutti Kantar Public 8.–13.4.2022. Kyselyyn vastasi 1074 suomalaista 15–74-vuotiasta vastaajaa. 

Lisätietoja:

Pasi Nurminen, toimitusjohtaja
Suomen Palautuspakkaus Oy
[email protected]
puh. 09 8689 860